VENETSIA OSA1

Pitkäveteisen matkakertomuksen sijaan päätin kirjoittaa teille hauskoja pieniä tarinoita, faktoja ja legendoja Venetsiasta. Mielestäni ne herättävät eloon tämän mystisen hitaasti uppoavan kaupungin. Monet varoittelivat minua, että kyllästyn viikossa. Mutta mä olisin voinut viettää useampiakin viikkoja tuolla, ymmärrän kyllä samalla täysin, että ihmiset jotka vierailevat Venetsiassa vain päivän tai pari eivät ehkä pääse sisään tohon paikkaan niin, että siitä jäisi jotain käteen. En myöskään suosittele majoittumista Venetsian keskustassa vaan suosittelen lämpimästi Lidon saarta johon vaporetolla (= vesibussi) on matkaa noin 10 minuuttia. Kannattaa hankkia viikoksi vaporettopassi jolla pääsee myös lentokentälle ja takaisin, se maksaa 58 euroa, kun taas yksittäinen matka maksaa 7 euroa ja me ainakin mentiin parhaimmillaan 10 kertaa päivässä johonkin Vaporetolla.

Lennettiin yhden vaihdon kautta Venetsiaan ja lennot olivat joku reilu 300 e per naama, matka-aika taas vaihtojen kanssa alle 4 tuntia. Elokuun lopussa oli vielä ihan törkeän kuuma ja siinäkin mielessä Lido oli paras mahdollinen valinta, koska siellä sijaitsee Venetsian ainoa uimaranta. Yleensä vietettiinkin aamupäivät rannalla ja vasta iltaisin mentiin Venetsiaan pyörimään. Lidossa myös ruoka oli halvempaa ja vähemmän turisteja. Meidän hotelli oli suoraa vaporettoaseman vieressä ja saatiin ihan älyttömän siisti huone

omalla kattoterassilla, jossa kelpasi juoda viiniä iltaisin.

Otin ennen reissua yhteyttä couchsurfingin kautta kahteen italialaiseen ja meidän onneksi molemmat halusivat tavata. Toinen oli nimeltään Luca ja hänen koko sukunsa on aina asunut Venetsiassa, Luca kertoikin kaikkia hauskoja legendoja paikoista joissa kuljimme ja näytti meille baareja ja ravintoloita, joissa paikalliset syövät. Myöhemmin viikolla keskiviikkona tapasimme Massin, joka osoittautui ihan huikeaksi tyypiksi, käytiin syömässä yhdessä ja päädyttiin paikalliseen opiskelijabaariin juomaan, siitä kehkeytyikin aikamoinen seikkailu Venetsian öisillä kaduilla. Massi oli kyllä niin ihana tyyppi, että on pakko nähdä se joskus uudestaan, en oo varmaan ikinä tutustunut niin hauskaan ja elämäniloiseen ihmiseen. Käytiin vielä vikana päivänä lounaalla nauramassa ja kertaamassa mitä silloin keskiviikkona tapahtuikaan. Mutta pidemmittä puheitta kuvia ja kuvatekstejä, kysymykset kommenttiboksiin.

xIMG_4999

Ihan ensimmäisenä on tietysti pakko kertoa gondoleista, koska jokaiselle ne ovat yhtä kuin Venetsia. Se on ollut lähes tuhat vuotta Venetsian yleisin kulkuväline, ennen siltoja oli huomattavasti vähemmän ja kanaviakin lähes tuplat nykyisestä. Gondoleilla ei ole koskaan kuljetettu tavaroita vaan aina pelkästään matkustajia. Ne ovat yksitoista metriä pitkiä, litteäpohjaisia ja epäsymmetrisiä pullistuen vasemmalle, gondolieeri meloo aina vain oikealla puolella yhdellä airolla. Gondoleita oli alunperin kaiken värisiä, mutta vuonna 1633 ne määrättiin kaikki mustiksi Venetsiaa piinanneen ruttoepidemian vuoksi, koska tuolloin gondoleissa kuljetettiin enemmän kuolleita kuin eläviä. Noin 45 minuutin ajelu gondolilla kustantaa lähes sata euroa ja on vähän niin ja näin onko se koko rahan arvoista, molemmat paikalliset sanoivat, että se on pelkkää rahantuhlausta. Nykyään gondolit palvelevat ainoastaan turisteja ja ovatkin todella tuottoisia kyseisessä bisneksessä.

xIMG_4958

Venetsia ja kulttuuri. Venetsiasta löytyy Guggenheimista lähtien kaikkea, oopperat, teatterit, elokuvafestivaalit you name it. Ei käyty yhdessäkään museossa kun tuntui, että pelkkä kaduilla kävely tarjosi niin paljon nähtävää ja huokailtavaa. Monet aloittelevat taiteilijat maalaavat joka toisessa kulmassa omia tulkintojaan Venetsiasta. Jotkut myös myyvät töitään kadulla, niinkuin kuvan herra. Jotenkin oli niin symppis asetelma, että oli pakko napata kuva vaikka se olikin näköjään kielletty (huomasin vasta photaroidessa).

xIMG_5008

Noita olkihattuja ja gondieerien hattujen kopioita myytiin ihan joka paikassa, pakkohan sitä sitten itsekin turistina oli hankkia tuollainen, vaikka kyllä sellainen Borsalinon aito mafiahattu olis ollu tuhat kertaa päheempi. Tässä seisoskelen Rialton sillalla, joka oli oma lempparini kaikista Venetsian silloista sen massiivisuuden vuoksi.

xIMG_4957

Tuntui että kaikilla rappusilla oli joku paikallinen makailemassa tai näpyttelemässä kännykkää, mahtoi olla rankkaa.

xIMG_4954

Paikalliset eivät tosiaan käytä gondoleita ollenkaan vaan suurimmalla osalla on oma vene tai he kulkevat vaporetoilla. Oli hauska katsella kun kauppoihin vietiin tavarat veneellä ja roska-autojen sijaan Venetsiassa oli roskavene nimeltä Alessandro (useampia varmaankin, mutta en tiedä kulkevatko kaikki samalla nimellä). Turistit eivät saa vuokrata tai hankkia venettä Venetsiassa ollenkaan, joka tosin on täysin ymmärrettävää, koska kanaalit ovat paikoitellen todella ahtaita ja ihmeteltiinkin usein miten venetsialaiset ajelevat niin sujuvasti kaikki 90 asteen kulmatkin seiniä hipaisematta.

xIMG_4868

Jos aikaa on vain vähän vierailulla kannattaa ottaa vaporettolinja numero yksi, joka kulkee juna-asemalta koko Canal Granden halki, sen varrelta löytyvät kaikki hienoimmat palatsit ja saa kertaheitolla aika kattavan kuvan meiningistä. Kyydistä voi hypätä San Marcon aukiolla, jota pidetään Venetsian must see nähtävyytenä.

xIMG_4871

Venetsian arkkitehtuurissa näkyy vahvasti eri aikakausien vaikutteet, mutta tyylejä on usein sovellettu venetsialaisten omaan makuun soveltuvaksi. Venetsiasta on löydettävissä Venetsialais-bysanttilaista tyyliä, 1200-1400-luvun gotiikkaa, 1400-1500-luvun renesanssia ja 1600-luvun barokkia. Itämaisia vaikutteita löytyy paljon, koska Venetsiassa käytiin paljon kauppaa itämaisista mausteista ja kankaista. Palatsien sisäänkäynti oli aina kanavan puolella ja siksi yleensä juurikin se puoli on huomattavasti koristeellisempi ja hienompi kuin näkymä kadulta.

xIMG_5054

Tässä taas vuorostani seison Rialton silta taustalla. Silta ylittää Canal Granden ja oli kyllä ensimmäisiä asioita mitkä saivat haukkomaan henkeä kun mentiin vaporetolla sen alitse kohti hotellia.

xIMG_4760

Tässä nyt ei ole mitään sen erikoisempaa, kuva on San Polon alueelta, joka osoittautui omaksi lempparikseni reissun aikana.

xIMG_4825

Vaporetolla matkalla kohti hotellia, noissa oli mukava mennä kun jäi seisomaan kannelle niin, että merituuli viilensi kun muuten oli 35 astetta lämmintä koko ajan.

xIMG_5060

Kun kaikki gondolit määrättiin mustiksi, siirryttiin koristelemaan sitä muilla tavoilla. Pitihän sitä yksityishenkilöiden muille näyttää, että rahaa on. Istuimet päällystettiin sameteilla ja silkillä sekä kaikkiin pieniin yksityiskohtiin panostettiin.

xIMG_5014

Rialton sillalta, kuvan vasemmassa yläkulmassa näkyy seinäveistos jossa nainen polttaa häpyään, tarinan mukaan siltaa rakentaessa vanha rouva ja herra löivät vetoa ettei kivistä siltaa koskaan saada rakennettua ja rouva lupasi istua alasti tulessa jos se joskus saataisiin valmiiksi, herra taas lupasi kasvattaa kyntensä sukupuolielimiinsä asti. Silta valmistui ja  molemmat joutuivat toteuttamaan lupauksensa, molemmista tilanteista löytyykin kuvat sillan viereisestä rakennuksesta.

xIMG_5036

Gondolieerin ammatti on kautta aikojen siirtynyt isältä pojalle ja ennen gondolieeriksi haluavan täytyi olla syntyperäinen venetsialainen. Gondolieerilisessejä on Venetsiassa 425 ja gondolieerit omistavat itse gondolinsa, gondolit maksavat noin 30 000 euroa ja se vaatii huoltoa joka neljäskymmenes päivä. Nykyään gondolieeriksi haluava jotuuu käymään pitkän ja kalliin koulutuksen, johon kuuluu useita kokeita. Taito ohjata gondoolia tulee opetella jo lapsena tai sitä ei koskaan voi hallita kunnolla. Gondolieerien tulee myös osata ulkoa jokainen Venetsian kanaaleista

xIMG_5075

Venetsiassa ei ihan keskusta-alueelta löydy juurikaan nurmikkoa tai puistoja. Lapsia kuitenkin asuu alueella jonkun verran vaikka alueen viimeisimmästäkin päiväkodista on tehty nykyään hotelli. Venetsia vähenee hurjalla vauhdilla venetsialaisista jatkuvien tulvien ja massaturismin vuoksi ja on siitäkin syystä "tuhoon tuomittu".

xIMG_5062

Rialton silta oli ensimmäinen ja ainut paikka vuoteen 1854 asti, josta pystyi jalan ylittämään Canal Granden. Se rakennettiin 1100-luvulla ja oli aluksi hutera ponttonisilta. Silta joutui tuhopolton kohteeksi ja jouduttiin uusimaan useita kertoja. Myöhemmin sen tilalle rakennettiin puusilta, jossa oli avattava keskiosa laivoja varten. Vuonna 1450 silta sortui, koska se ei kestänyt siihen kerääntynyttä väkijoukkoa, jotka  olivat katselemassa Itävallan keisarin vierailua. Lopulta siltä päätettiin rakentaa kivestä ja marmorisilta valmistuikin lopulta 1591.

xIMG_5162

Öisin Venetsia tyhjenee turisteista ja kadut ovatkin aavemaisen hiljaisia. Oli ihanaa matkustaa vaporetolla hotellille fiilistellen Venetsian öistä näkymää.

xIMG_5073

Jatkoa seuraa osassa 2.