COBA

Olen ihan hullaantunut inka ja maya kulttuureihin. Meksikon matkasta kuullessani selvitin kaikki järkevän etäisyyden päässä olevat temppelit ja niiden sijainnit. Jostain syystä eniten innostuin vähemmän kuuluisasta rauniokaupungista Cobasta. Yksi suurimmista syistä oli se, että siellä taitaa olla ainut maya temppeli minkä huipulle saa kiivetä ja olen aina ollut "tee se itse" tyyppi, joten sinne oli päästävä. Toinen houkutteleva fakta oli se, että Cobassa sijaitseva Nohoch Mul on myös Jukatanin korkein temppeli ja mikä parasta nämä rauniot sijaitsevat keskellä viidakkoa. Viidakossa ne ovat lähempänä sitä mitä ne oikeasti aikoinaan ovat olleet kuin esim. Chichen Itza ja Tulum joissa on ajellut nurmikot sadettimilla.

Päätettiin säästää rahaa ja mentiin "paikallisella" bussilla ja matkattiin ensin Tulumiin, josta jatkettiin Cobaan ja sieltä takaisin Playa Del Carmeniin. Aurinkomatkojen hinnastossa nämä reissut olisivat maksaneet 95euroa per nenä/per temppeli eli melkein 400 euroa, omatoimisesti mennen koko päivän reissu matkoineen, safkoineen ja sisäänpääsyineen maksoi kahdelta hengeltä yhteensä 40e.

Käytiin ensin Tulumissa ja vaikka paikka olikin upea niin kyllä mua rupes ahdistamaan se turistien määrä, ne sadettimet ja leikattu nurmikko. Tuntui että se oli vain varjo entisestä ja tuli vähän sellainen rahastuksen maku. Cobasta taas tykkäsin ihan hulluna, siellä kukaan ei tullut piinaamaan eikä yrittänyt kusettaa ennen sisäänpääsyä. Turisteja oli koko alueella kourallinen ja saatiin ihan rauhassa ihmetellä paikkoja välillä jopa ilman ketään näköpiirissä.

Cobassa viidakon keskellä on 4 raunioryhmää ja välimatkat pisimmillään useita kilometrejä, sisäänkäynnin läheltä saa  onneksi vuokrata pyörän tai pyörätaksin. Cobasta löytyy useita temppeleitä, pelikenttiä, vanha mayojen tie ja muita rakennuksia. Kulkemaan pääsi lähes kaikkialla, koko alueella oli vain pari paikkaa aidattuna. Ja mikä parasta Nohoch Mulin päälle sai kiivetä, "portaat" olivat törkeän isot, liukkaat ja aika vaaralliset. Päälle pääseminen olikin kunnon työn takana, mutta sinne päästyä käsitti täysin miksi temppeli oli rakennettu niin korkeaksi, sen päällä tuntui siltä kuin olisi ollut koko maailman huipulla. Fiilis oli jotenkin ihan uskomaton, siellä mä istuin ja elin täysillä yhtä suurta unelmaa, Meksikossa Mayatemppelin huipulla. Matka alas olikin sitten kuumottavinta hetkeen, sandaalit lipsuen tulin oikeasti pyllymäkeä porras kerrallaan kun vasen käsin puristi valkoisena portaiden keskelle laitettua köyttä. Ihan huikea kokemus ja suosittelen ehdottomasti menemään Cobaan jos haluatte oikeasti saada vähän kiinni Mayameiningistä, sitä fiilistä siellä viidakon yllä on mahdotonta saada edes näihin kuviin. Tässä kuitenkin näitä niin voitte ainakin jotenkin kuvitella sen.

xIMG_0677
xIMG_0644
xIMG_0652
xIMG_0520
xIMG_0612
xIMG_0465
xIMG_0661
xIMG_0481
xIMG_0599
xIMG_0696
xIMG_0458
xIMG_0635
xIMG_0516
xIMG_0621
xIMG_0718
xIMG_0608
xIMG_0669
xIMG_0507
xIMG_0614
xIMG_0606
xIMG_0713
xIMG_0498