HELSINKI SHOOTING CLUB

Rehellisesti sanottuna mietin hetken jos toisenkin teenkö tätä postausta. Samalla jännitin jo etukäteen tähän tulevia kommentteja ja jengin suhtautumista. Sitten rupesin miettimään miksi. Tänä mielensäpahoittajien ja tekopyhyyden kulta-aikana ei saisi tehdä tai sanoa mitään mistä joku muu ei välttämättä tykkäisi. Valtaosa ihmisistä paheksuu aseita ja ymmärrän hyvin miksi, samaa aikaa kuitenkin nämä samat ihmiset katsovat leffoja ja tv:tä joka on täynnä niitä. Lähes yhtä ristiriitaiset olivat omat fiilikseni kun alunperin lähdin tätä juttua järkkäämään, olin innoissani, mutta samalla pelotti. 

Varasin siis Janille syntymäpäivälahjaksi

Helsinki Shooting Clubin

yksityiskäyttöön koko asevalikoiman ja ohjaajien kera. Tiesin, että Jani on halunnut jo pitkään kokeilla käsiaseilla ampumista ja suoraa sanottuna itseänikin kiinnosti kyseistä hommaa kokeilla. Saimme reilun tunnin ajan valkkailla mitä kaikkia aseita halusimme kokeilla ja yritimme osua omiin maalitauluihin. 

Tämä kokemus oli todella silmiä avaava. En ole koskaan elämässäni ampunut muulla kuin ilmakiväärillä ja vesipyssyllä. Ennen synttäriyllätystä mua jännitti todella paljon ja siinä vaiheessa kun alettiin käymään turvasääntöjä ja aseen käsittelyä läpi rupesi jännittämään vieläkin enemmän. Ensimmäinen laukaisu oikeasti pelotti, kädet tärisi ja aika ennen liipasimen vetäsemistä tuntui hidastuneen  ja lähes pysähtyneen. Ampuminen oli paljon pelottavampaa ja aivan täysin erilaista kuin olin kuvitellut, sillä ei ollut mitään tekemistä minkään videopelien tai elokuvien kanssa. Joka kerta kun laukaus lähti sitä pelästyi. Asetta vaihtaessa jännitin aina miten lujaa kyseinen pyssy potkaisee, sillä ne muuten potkivat. Mielenkiinto ja kunnioitus kuitenkin kasvoi, kun tajusi aseiden oikean voiman ja sen mikä niissä todella pelottaa. Ei minua pelota sinänsä aseet vaan se mitä niillä voi tehdä.

En ajatellut kahden tunnin aikana yhtään mitään, pää oli aivan täysin tyhjä ja kaikki huolet kadonneet valovuosien päähän. Vasta ampumisen jälkeen rupesi naurattamaan jännityksen purkautuessa ja siinä aseiden kanssa patsastellessa olo oli kuin milläkin täysidiootilla. Kaikki leffat tuntuvat jotenkin ihan naurettavilta ja niiden paukuttelut yhdellä kädellä joka suuntaan vähintäänkin täysin epärealistisilta. Ampuminen oli kuitenkin niin jännittävää, että menisin uudestaan, samalla mulla on kuitenkin fiilis että en saisi olla yhtään innoissani. Synttärilahja oli kuitenkin mitä onnistunein ja kokemuksena todella ainutlaatuinen.

DSCF9881
DSCF9898
DSCF9907
DSCF9903
DSCF9912
DSCF9905
DSCF9920
DSCF9891
DSCF9929
helsinki shooting club