tatravuoret

MORSKIE OKO - TATRAVUORET

EUROOPAN ROAD TRIP - PÄIVÄ 6

Morskie Oko on yksi Tatrojen suosituimmista ja käydyimmistä paikoista. Sen suosiosta jotain saattaa kertoa se, että sinne on rakennettu asfaltoitu tie josta pitkän pätkän voi kulkea maksullisella hevoskuljetuksella. Me saavuttiin Morskielle kuitenkin toista reittiä vuorten yli ja pääsimme pitkän pätkän ihastelemaan järveä yläsuunnasta. Matka oli rankka sillä laskua tuli hurja määrä. Oma vuosia sitten hajonnut polvi rupesi särkemään niin pahasti, että käytin lopulta kameran jalustaa kävelysauvana, eikä meidän fyysinen olotilakaan ollut paras mahdollinen edellisen yön ja päivän myötä. Pääsimme kuitenkin perille suhteellisen nopeasti ja otimme ruokatauon Morskie Okolla.

Morskie Oko on toki upea, mutta meidän makuun ihan hieman liian täynnä ihmisiä jotka tuntuivat sekoilevan ja huutavan ympäriinsä. Etsittiin oma rauhaisa nurkka jossa tehdä ruokaa ja vähän väliä joku käveli keskelle leiriämme pönöttämään ja ottamaan kuvia. Pakko tämä paikka oli kuitenkin nähdä ja onneksi mentiin sillä olisi jäänyt muuten jälkikäteen vaivaamaan. Tauon jälkeen jatkettiin matkaa kohti Lysa Polanaa mistä otettiin suosiolla bussi takaisin Zakopaneen. Yritin koko matkan ylipuhua Anttia hevosajeluun sillä mun jalat olivat yhtä isoa rakkoa molemmat, lopulta olin ihan itkuinen ja kivut olivat niin kovat, että ilmoitin Antille jopa vihaavani häntä. 10 kilometriä kovaa asfaltoitua tietä oli kuin viimeinen niitti omien jalkojen sietokyvylle, jotenkin sitä kuitenkin sinniteltiin bussipysäkille ihan omin jaloin. Ikinä ei ole tuntunut yhtä ihanalta palata pakettiautolle, palkittiin sen lisäksi itsemme vielä pizzallakin. Reissu oli aika rankka, mutta jotenkin ihan mieletön kokemus. En olisi voinut kuvitellakaan Puolassa olevan näin upeita paikkoja.

Tiivistettynä: Five Lakes - Morskie Oko 4km 273m laskua (matkalla pitää ylittää yksi vuorijono joten nousua ja laskua todellisuudessa enemmän). Morskie Oko - Lysa Polana (Palenice Bialczanska) 10km 405m laskua.

IMG_8519.jpg IMG_8522.jpg IMG_8528.jpg IMG_8538.jpg IMG_8559.jpg IMG_8576.jpg IMG_8578.jpg IMG_8592.jpg IMG_8597.jpg IMG_8601.jpg IMG_8606.jpg IMG_8616.jpg IMG_8630-2.jpg IMG_8543.jpg IMG_8638.jpg

FIVE LAKES - TATRAVUORET

EUROOPAN ROAD TRIP - PÄIVÄ 5 JA 6

Five Lakesin laakso koostuu viiden eri tasossa olevan järven jonosta. Kaikki ne ovat hieman eri kokoisia, mutta ne kaikki sijaitsevat upeassa laaksossa vuorten ympäröimänä. Järvissä ei saa uida ja meille myös kerrottiin ettei järvissä saa pestä astioita eikä oikein kai vettäkään saisi ottaa. Puolassa ollaan äärimmäisen tarkkoja siitä ettei luontoon jää roskia tai muutenkaan vahingoiteta sitä. Five Lakesillä on yksi vuoristomaja joka sijaitsee ensimmäisen, tai meidän tapauksessa viimeisen järven rannalla. Pelättiin, että mökissä ei ole yhtäkään huonetta vapaana enää, sillä matkamme oli kestänyt tuplat siitä mitä olimmme arvioineet. Eikä niitä huoneita tosiaan ollutkaan, tai yhtäkään makuupaikkaa.

Olin etukäteen selvittänyt, että vuoristomajojen täynnä ollessa niistä voisi tiedustella lattiapaikkoja ja kun niitä ei meille itsenäisesti tarjottu kysyin, että voisimmeko nukkua lattialla. Se onnistui ja saimme onneksi vuokrattua myös lainaviltit ja makuualustat. Makuupaikan saa etsiä vuoristomajasta mistä haluaa ja ruokailutilaan muuttuu valtavaksi makuusaliksi noin 22. Tai ainakin sen piti muuttua. Kaikkialla muualla hyvät käytäväkolot oli jo viety, joten päädyimme ruokailutilaan odottamaan hetkeä jolloin saisi laittaa pedin lattialle ja mennä nukkumaan. Juteltiin niitä näitä paikallisten nuorten kanssa, jotka myös odottivat nukkumista. Kello vain meni eteenpäin eikä pöytiä/tuoleja siirretty mihinkään. Lopulta luovutin hieman ennen 24 ja totesin, että on aivan pakko päästä nukkumaan. Moni muukin siirsi siinä vaiheessa kamojaan lattialle, mutta noin puolet porukasta aloittivat nukkumisen sijaan ryyppäämään ja he sitten jatkoivatkin toimintaansa melkein koko yön. Olin ärsyyntynyt, koko kroppaa tuntui särkevän ja väsymys puski päälle, käperryin Antin kainaloon ja olin ikionnellinen oikean korvan kuuroudestani, sillä muuten en olisi saanut nukuttua sekuntiakaan.

Aamulla piti herätä ennen aamiaista ja noustiin ylös joka paikka kankeina. Hiljalleen aamu kuitenkin lähti liikkeelle ja olo oli yllättävän ok super kovalla lattialla nukkumisesta ja ryyppäävistä Puolalaisista huolimatta. Lähdettiin ihastelemaan Five Lakesin ympäristöä. Pillvet valuivat vuoria pitkin järvien pinnalle ja lipuivat niitä pitkin hiljalleen pois. Maisemat olivat aivan uskomattoman kauniit ja kaikki edellisen yön tuottamat tuskat unohtuivat täysin. Ihastelun jälkeen lähdimme jatkamaan matkaa vuorten yli kohti Morskie Okoa ja saimme nauttia vielä laakson upeasta näkymästä hieman ennen siirtymistä seuraavaan. Five Lakesistä jäi todella hyvä fiilis ja se oli koko Tatrojen upein paikka, ihan kuten meidän hosti ensimmäisessä majapaikassa oli hehkuttanutkin. Jos joskus pääsemme Tatroille uudestaan, ottaisin Five Lakesin tukikohdaksi ja tekisin lähimpiin laaksoihin tutkimusretkiä. 

IMG_8252.jpg IMG_8222.jpg IMG_8277.jpg IMG_8232.jpg IMG_8243.jpg IMG_8245.jpg IMG_8250.jpg IMG_8259.jpg IMG_8268.jpg IMG_8271.jpg IMG_8272.jpg IMG_8280.jpg IMG_8328.jpg IMG_8354.jpg IMG_8359.jpg IMG_8362.jpg IMG_8374.jpg IMG_8383.jpg IMG_8394.jpg IMG_8416.jpg IMG_8436.jpg IMG_8445.jpg IMG_8460.jpg IMG_8435.jpg IMG_8475.jpg IMG_8480.jpg IMG_8483.jpg IMG_8486.jpg IMG_8494.jpg IMG_8502.jpg

SWINICA - TATRAVUORET

EUROOPAN ROAD TRIP - PÄIVÄ 5

Reitti Kasprowy Wierchiltä kulkee Swinican huipun kautta, ajattelin alunperin että tuskin reitti on mikään kovin paha kun nousua ei tullut muutamia satoja metrejä enempää. Kuinka väärässä voikin ihminen olla. Alku oli sinänsä ihan ok loivaa nousua polkua pitkin, reitti muuttui hiljalleen kiviseksi ja jatkui kivistä muodostuneena polkuna. Sitten päästiinkin Swinicalle, jonka kohdalla alkoi kiipeäminen, suurin osa 316 metrin noususta kiivettiin vain rehellisesti ylös pitkin kivikkoista ja jyrkkää kalliota. Huipulle päästäkseen reitti kiertää vuoren etelän puolelta melkein täysin toiselle puolelle nousten aika rajusti koko ajan. Saatiin heti esimakua ketjuista ja itsellä alkoi todella korkeanpaikankammo iskeä. Antti kuitenkin tsemppasi ja tiesin huipun olevan ihan vieressä ja ajattelin jotenkin reitin olevan siitä eteenpäin helpompi. Päästiin huipulle ja juuri ennen sitä koko vuori kietoutui sankkaan sumuun pilvien ympäröidessä meidät. Emme siis nähneet huipulta yhtään mitään, tyypillistä.

Pienen tauon jälkeen sumussa alettiin etsiä reittiä ja kohtaa mistä se jatkuu eteenpäin, ei löydetty, eikä kumpikaan meistä ollut nähnyt siitä vilaustakaan matkalla ylös. Kierrettiin vaikka kuinka monta kertaa huippua ja sen lähistöä. Paikalle osunut Puolalainen jolle näytettiin karttaa ja yritettiin kertoa minne ollaan menossa pudisti vain päätään ja sanoi ettei tuollaista reittiä ole olemassakaan. Tässä kohtaa manattiin vuodelta 1968 oleva kartta ja todettiin ettei auta kuin lähteä takaisin samaa reittiä. Matkalla spottasin kuitenkin sumussa ihmisen joka liikkui täysin eri paikassa kuin oma reittimme, odotin tyypin tulemista kohdalle ja kysyin mistä hän mahtoi olla tulossa, Five Lakesiltä tietenkin. Ja tadaa olimme taas reitillä eikä huipulla kohtaamamme Puolalainen vaan tiennyt mistään mitään.

Tässä kohtaa alkoi kuitenkin se mielenkiintoisin osuus sillä reitti Swinican ja Five Lakesin välillä on yksi kuumottavimpia mitä olen koskaan kulkenut. Yhtä kettingeissä roikkumista, niiden varassa laskeutumista ja jyrkkiä pudotuksia koko matkan ennen laaksoon pääsyä. En olisi ikimaailmassa selvinnyt reitistä ilman Anttia ja kyllä siinä taisi jossain kohtaa itkukin päästä. Mietin mitä hemmettiä olin oikein ajatellut reittiä valitessa, tai no mitäpä siinä olisi voinut ajatella kun tietoa kyseisestä pätkästä ei meinannut löytyä ei niin mistään edes englanniksi. Jatkettiin kuitenkin matkaa sinnikkäästi vaikka vastaantulijat pudistelivat meille päätään kun kerrottiin minne ollaan matkalla (syy tähän ei tosin selvinnyt sillä oltiin jo voiton puolella tai sitten kyseiset naiset eivät tienneet mitä heillä oli edessä).

Loppu hyvin kaikki hyvin pääsimme nimittäin perille Five Lakesin laaksoon ihan kuten pitikin ja reitti meni juuri samalla tavalla kuin kartassamme. Opaskylteissä arvioituun 3,5 tunnin matkaan meiltä meni kuitenkin 7 tuntia vaikka reippaassa tahdissa kuljimmekin. Tästä syystä suosittelen tuplaamaan nuo aika-arviot Tatroilla, totesimme että ne olivat aika reippaan optimistisia.

Tiivstettynä: Kasprowy Wierch - Swinica 4km 316 metriä nousua. Swinica - Five Lakes 10 km 630 metriä laskua. Yhteensä 14 km, joista karkeasti nousua 316m ja laskua 630m.

IMG_7889.jpg IMG_7904.jpg IMG_7911.jpg IMG_7918.jpg IMG_7927.jpg IMG_7931.jpg IMG_7937.jpg IMG_7939.jpg IMG_7941.jpg IMG_7942.jpg IMG_7947.jpg IMG_7951.jpg IMG_7957.jpg IMG_7960.jpg IMG_7971.jpg IMG_7979.jpg IMG_7989.jpg IMG_7992.jpg IMG_7994.jpg IMG_8001.jpg IMG_8009.jpg IMG_8015.jpg IMG_8020.jpg IMG_8024.jpg IMG_8038.jpg IMG_8050.jpg IMG_8051.jpg IMG_8054.jpg IMG_8061.jpg IMG_8066.jpg IMG_8103.jpg IMG_8121.jpg IMG_8128.jpg IMG_8162.jpg IMG_8139.jpg IMG_8188.jpg IMG_8157.jpg IMG_8196.jpg IMG_8152.jpg