KALASTAJAKYLIEN TUNNELMAA NORJASSA

Itselläni ei ole mitään intohimoa kalastusta kohtaan, kuulun siihen porukkaan jolle madon laittaminen koukkuun on jo liian brutaalia. Siitä huolimatta olen satunnaisesti onkinut mato-ongella ja käynyt pilkilläkin (joka oli erityisen kivaa). Oma kalahistoriani on vahvasti myyntitiskin toisella puolella sillä jossain vaiheessa vietin useamman vuoden verran viikon ennen joulupyhiä kalasatamassa kaloja myyden. Jep siinä samassa kalasatamassa mikä on nykyään täynnä taloja. Joulu on kalamyynnin kovin sesonkiaika ja työntekijät tekivät viikkoja pitkää päivää. Kuulin niin paljon kalajuttuja, että väkisinkin siinä innostui ajatuksesta lähteä maailman merille verkkoja nostamaan. Opin myös vaikka ja mitä kaloista, pääsin maistamaan kaikkea ankeriaista tonnikalaan (sellaista oikeaa kalapalaa eikä mitään purkitettua) ja katsomaan kuinka ammattilainen leikkasi lohen ja nyppi sekunneissa kaikki ruodot pois.

Ehkä niistä kalakojun myyntivuosista on jäänyt jälkeensä jotain muutakin kuin pakkomielle joulukaloihin sillä kalastajakylät sekä kaikki niihin liittyvä toiminta viehättää. Ja niin viehätti Norjassakin. Mietin jossain vaiheessa, että onko edes normaalia kuvata niin innoissaan kuolleita kaloja, mutta kai sitä nyt pitää dokumentoida sitä paikallisten arkea, ja sitähän kalastus nimenomaan täällä on.

LOFOTEN REINE LOFOTEN REINE LOFOTEN REINE LOFOTEN REINE LOFOTEN REINE LOFOTEN REINE LOFOTEN REINE LOFOTEN REINE LOFOTEN REINE LOFOTEN REINE LOFOTEN REINE LOFOTEN REINE LOFOTEN REINE

Suvi Höyden

00100, finland