canyonlandsnp

CANYONLANDS NATIONAL PARK

Huomasin, että tänne luonnoksiin oli jäänyt roikkumaan muutamat jenkkijutut. Päätin siis pistää nämä pihalle pikemmiten, jotta voin ruveta käymään läpi meidän Euroopan, Skotlannin, Kroatian ja Norjan reissua. Olkaa kärsivällisiä jotkut matkat vain vaativat pidempään käsittelyä sillä ne ovat monella tavalla merkityksellisempiä ja haluan tehdä tätä omaan tahtiin fiiliksen mukaan, enkä missään nimessä oman elämän kustannuksella.

Pidemmittä puheitta Canyonlandsin kansallispuisto. Koko reissummehan oli nimetty Canyonlandsiksi ei niinkään tämän puiston mukaan vaan ylipäätään siksi, että se käsitti ison osan USA:n kanjonipuistoista. Joissain vierailimme pidemmän pätkän, mutta tällä valitettavan lyhyen hetken. Heräsimme aamulla ihastelemaan Mesa Archia ja jatkoimme siitä pienen kierroksen muutamalla näköalapaikalle ennen kuin jatkoimme matkaa kohti Coloradoa. Ajoimme Grand Point View overlookille ja siitä vielä Upheaval Domelle. Ennen puolta päivää olimme jo ulkona puistosta, joten todella pintaraapaisuksi tämä vierailu jäi. Puisto on siitä haastava, että se on aivan valtavan kokoinen eikä sitä oiken kunnolla pääsee tutkimaan ellei jalkaudu useiksi päiviksi. Meillä kuitenkin alkoi jo reissun loppu häämöttää, joten ensi kertaan jäi enemmän nähtävää.

CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS

MESA ARCH

Mesa Arch on Delicate Archin jälkeen sitten varmaan toisiksi kuuluisin hiekkakivikaari. Ainakin näin valokuvaajien keskuudessa. Tämä kaari ei kuitenkaan löydy Archesin kansallispuistosta vaan sen naapurissa sijaitsevasta Canyonlandsin kansallispuistosta. Edellisenä iltana olimme ihailleet tähtiä Delicate Archilla, joten päätettiin ajaa auringon nousua ihailemaan tänne Mesalle. Heitin vitsillä matkalla kaarelle, että kaarella on varmaan 20 kuvaajaa jo jalustojensa kanssa asemissa ja niinhän siellä olikin, 23 henkilöä jos tarkkoja ollaan. Ihmiset pönöttivät vierekkäin kamerat jalustoilla ihan kiinni kaaressa ja odottivat aurinkoa nousevaksi. Onneksi oli itselläkin laajis mukana, muuten ei olisi ollut toivoakaan saada kuvaa ilman ihmismassaa. Sinne sitten vaan kameran kanssa maahan pötköttämään johonkin hyvään väliin ja odottamaan sitä "the kuvaushetkeä".

Aurinko nousi juuri sieltä kaaren kulmasta kuin pitikin ja alkoi armoton sulkimen paukuttelu. Tilanne oli jotenkin ihan absurdi, naurettava jopa ja Laura sekä Liisa siirtyivätkin nopeasti taka-alalle nauttimaan itse Canyonlandin maisemasta. Meni varmaan 15 minuuttia kunnes kuvaajat olivat saaneet haluamansa ja purkautuivat paikalta. Itse fiilisteltiin vielä tovi maisemia ja sitä, että saatiin kaari lähes kokonaan itsellemme ennen kuin lähdettiin tutkimaan Canyonlandsia paremmin.

CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS CANYONLANDS