montana

GLACIERIN KANSALLISPUISTO

Päätin rykäistä nämä jenkkireissun jutut pois alta ennen Euroopan reissun purkamista, joten varautukaa pieneen tykitykseen.

Olen käynyt Glacierin kansallispuistossa nyt kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla käyntiä varjosti tietyöt ja niiden aiheuttama ärsytys. Tällä toisella kerralla ajettiin suoraan keskelle metsän hautausmaata. Jo viikon reissuamme varjostaneiden savupilvien alkulähde oli Glacierissä ja vaikka palot ovatkin täällä uuden alku, niin silti niissä oli jotain surullista. Surullisena muistan myös oman fiilikseni Glacierista, olin kipeä, olo oli todella yksinäinen ja ikävä kotiin niin kova, että yksin teltassa teki mieli itkeä. Tämä oli kuitenkin myös uuden alku, päätin olla välittämättä inhottavista asioista ja keskittyä nauttimaan. Keskittyä matkaan ja niihin luonnonihmeisiin mitä pääsin näkemään. Ja se päätös kannattikin, sillä loppureissu menikin ohi hujauksessa ja hyvällä fiiliksellä.

Olen itse ihan täysin tunneihminen ja jos joku asia ei tunnu hyvältä niin se ei myöskään sitä ole. Oma tunnetilani vaikuttaa myös aina kuviini, sillä juuri niitä fiiliksiä mitä itselläni on ollut yritän kuviini vangita. Ehkä näistä kuvista voikin aistia tuon fiiliksen jollain tasolla, ainakin nämä ovat kovin erilaiset verrattuna vuotta aikaisemmin otettuihin kuviin Glacierin Kansallispuistosta.

GLACIER NATIONAL PARK GLACIER NATIONAL PARK GLACIER NATIONAL PARK GLACIER NATIONAL PARK GLACIER NATIONAL PARK GLACIER NATIONAL PARK GLACIER NATIONAL PARK GLACIER NATIONAL PARK GLACIER NATIONAL PARK GLACIER NATIONAL PARK GLACIER NATIONAL PARK GLACIER NATIONAL PARK GLACIER NATIONAL PARK GLACIER NATIONAL PARK

PARK CAFE - MONTANA

Kuukauden jenkkireissulla liikuttiin joka päivä uuteen paikkaan, ruokaa tuli syötyä vaikka ja missä, enimmäkseen tien päällä tai trangialla kokattuna. Reissun kirkkaasti paras aamiainen tuli nautittua Montanassa lähellä Glacierin kansallispuistoa olevassa Park Cafessa, johon saatiin vinkki Tipi Villagessa kanssamme päivällistä nauttineelta pariskunnalta. Settiin kuului perinteisesti kahvit ja kunnon aamiaistoastit röstiperunoiden kera. Jälkkäriksi oli pakko saada vielä klassiset jenkkipiirakat, jotka olivat niin hyviä, että paluumatkalla Kanadasta oli pakko käydä maistamassa niitä uudestaan. 

Asia josta iloitsen joka kerta jenkeissä on sellainen tietty ennalta-arvattavuus tietyissä asioissa, aamiaispaikat toimivat jotenkin aina samalla kaavalla ja monet paikat tuntuvat kotoisilta ja tutuilta vain koska olet ennenkin käynyt vastaavissa. Täälläkin oli jotenkin todella hyvä fiilis ja aamiainen juuri niin klassinen ja hyvä kuin aina odottaa. Jos uskallatte niin käykää vaikka katsomassa kahvilan menu täältä, kyllä ainakin meikäläiselle iski yllättävä nälkä tuota selatessa. 

Jos siis liikutte Glacierin kulmilla niin kannattaa ehdottomasti käydä täällä. 

PARK CAFE PARK CAFE PARK CAFE PARK CAFE PARK CAFE PARK CAFE

TIPI VILLAGE - MONTANA

Jokaisella meistä taitaa olla jonkinlainen lista asioista mitä haluaa elämänsä aikana tehdä. Yksi mun listan jutuista on ollut yöpyminen oikeassa tiipiissä. Aikaisemmalla jenkkireissulla nukuttiin glamping-henkisesti "tiipiissä", mutta sekin oli oikeastaan vain teltta joka oli pystytetty kuin tiipii. 

Tällä reissulla päästiin sitten kokeilemaan jotain ihan muuta. Montanan Browningissa sijaitsevassa Lodgepole Gallery & Tipi Villagessa pääsee majoittumaan perinteiseen Tiipii-telttaan ja halutessaan nauttimaan perinteistä illallista johon kuului erikoisuutena puhveli-lihapullat. Majoitus on hieman teltasta riippuen airbnb:n kautta 62 euroa per yö + 24 e per lisähenkilöt. Hintaan kuuluu alueelta löytyvä suihku ja puut tiipiin nuotiota varten. Lisähintaan saa myös patjat ja viltit majoitukseen, meillä kuitenkin oli omat retkikamppeet mukana joten pärjättiin niillä.

Montanassa monta viikkoa roihunneiden metsäpalojen takia ilma oli aika savuinen, mutta se sopi jotenkin täydellisesti mystiseen tunnelmaan. Asetuttiin taloksi, käytiin suihkussa ja illallisen jälkeen oli pakko vielä valmistaa tiipiissä nuotiolla vähän smoreja ja poppareita. Yöstä en muistakaan sitten muuta kuin sen, että nukahdin salamana ja nukuin kuin tukki, varmaan yhdet elämäni parhaista unista. Aamulla aurinko nousi punaisena savupilven takaa ja loi aika dramaattisen tuntuiset puitteet meidän lähdölle kohti Kanadaa. 

Mulla on vieläkin tallessa ääniviestejä mitä lähettelin Antille tuolta illalla kun kävelin otsalampun kanssa vessaan ja niistä kyllä huokuu sellainen lapsen into ja ilo. Tämä olikin yksi upeimmista kokemuksistani. 

TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE TIPI VILLAGE